Tessi

09.06.1995 - 24.10.2008

"Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä,
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta,
tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän.
Kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta pysy luonani loppuun.
Pidä minua lujasti ja puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
Tiedän että aikanaan sinäkin huomaat
sen olevan ystävyyttä jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina.
Älä anna turhaan sydämesi itkeä."

-kirjoittaja tuntematon-

Tessi oli ensimmäinen koirani, ja mahtava sellainen hän olikin. Tessi ehti yli kolmentoista vuoden ikään ja jo se on hieno saavutus.

Tessi sai ensimmäisen epilepsia kohtauksen 23.6.2008. Jonka jälkeen oli pitkä tauko. Vasta 11.8 tuli seuraavat kaksi kohtausta, saman päivän aikana. Taas oli taukoa, ja 22.10 tulikin sitten uuset kaksi, myöhään illalla. Heti seuraavana aamuna jatkuivat kohtaukset, ja niitä tulikin yhteen putkeen päivän aikana 7 kertaa, ja välit aina vain lyhenivät. Viimeisin kohtaus tuli sairaalassa oltuaan. Tessi oli jo siinä vaiheessa niin loppu, ettei olisi kestänyt enää kovin montaa kohtausta. Tessin ennuste oli epävarmaa, enkä halunut hänen kärsivän yhtäään enempää. Ei kai luopumiseen voi koskaan täysin valmistautua, aina se on yhtä tuskaa.

Tessi pääsi uneen 24.10.2008, kolmen aikaa yöllä, lääkärin avustamana. Nyt on Tessin parempi olla. Päätös oli oikea, mutta kipeää se tekee yhä.